Kolminaisuus

outi.ojala@eduskunta.fi

Työttömyysturvan taso

Ehdotuksenne työttömyysturvan peruspäivärahan (ja sen mukana työmarkkinatuen) korottamisesta on oikeansuuntainen, joskin sellaisenaan riittämätön. Vastaavia tarkistuksia tarvitaan myös muiden tukien tasossa.

Koska olen ehdotuksenne suhteen tiedotusvälineiden varassa, en tiedä, oliko tarkoituksenne esittää korotusta pelkästään työmarkkinatukeen vai oliko ehdotuksessanne huomioitu eri tukimuotojen keskinäinen sidonnaisuus. Julkisuudessa olleiden tietojen perusteella voisi päätellä esityksenne pitäneen sisällään ainoastaan työmarkkinatuen korottamisen noin 3000 markan kuukausitasoon.

Ansiosidonnaiselta päivärahalta pudonneen työttömän käytettävissä olevat tulot muodostuvat "Pyhästä Kolminaisuudesta": työmarkkinatuki, asumistuki ja toimeentulotuki. Yhteen tukimuotoon tehtävät muutokset heijastuvat suoraan kahdessa muussa. Näin ollen esim työmarkkinatukeen tehtävä radikaalikaan korotus ei välttämättä käytännössä lisää työttömän käytettävissä olevia tuloja lainkaan.

Helsingissä vuokratso on tunnetusti sellainen, että yksin asuvan perusturvan varassa elävän työttömän työmarkkinatuki ja asumistuki yhteensä eivät riitä toimeentulon minimitasoon. Näin ollen viimesijaiseksi väliaikaiseksi tukimuodoksi tarkoitetusta toimeentulotuesta on pysyvästi tullut helsinkiläisten työttömien perusturvan erottamaton osa.

Mikäli tarkoituksenne oli ehdottaa työmarkkinatuen korotusta erillisenä toimenpiteenä, johtaisi se käytännössä siihen, että köyhyyttä ei helpotettaisi markallakaan. Osalle työttömistä tämä toisi kylläkin helpotusta byrokratian suhteen, kun toimeentulotukea ei erikseen tarvitsisi anoa. Melkoinen osa perusturvan kustannuksista tulisi samalla siirretyksi Helsingin kaupungilta (ja tietysti muiltakin kunnilta) valtiolle.

Jos taas ehdotuksessanne oli huomioitu edellä kuvaamani "Bermudan kolmio", on vielä erikseen kysyttävä, oliko tarkoituksenne todellakin korottaa toimeentulon minimitasoa nykyisestä noin 2000 markasta noin 3000 markaan. Sellainen tasokorotus jo tuntuisi köyhän työttömän kukkarossa.

Laskelmieni mukaan tuollainen tasokorotus merkitsisi kuitenkin valtiolle noin 2,5 miljardia markkaa vuodessa lisäkustannuksia. En halua ottaa kantaa siihen, kestäisikö valtiontalous tätä. Suhtaudun kuitenkin hieman skeptisesti sellaisen ehdotuksen mahdollisuuksiin tulla hyväksytyksi.

Tiedotusvälineet tunnetusti käsittelevät meille kaikkein köyhimmille tärkeitä kysymyksiä pintapuolisesti. Toimittajat lienevät sen verran hyvin palkattuja, että mielenkiintoa ja samaistumista kahdella tonnilla kuussa sinnittelevien murheisiin on turha odottaa. Rohkenen myöskin epäillä, mahtaako useimmilla ammattikunnan edustajilla ymmärryskään riittää näinkin monimutkaisten asiakokonaisuuksien hallintaan.

Jos saan tarkempia tietoja ehdotuksenne sisällöstä, olen valmis julkaisemaan ne omalla vaatimattomalla Internet-palstallani, jonne toki tämänkin sähköpostiviestin kiinnostuneiden luettavakasi ripustan.

Toivotan menestystä työllenne Eduskunnassa.

Markus Larkovirta